PIANISTI

Tutkimus

Ristilän taiteellinen jatkotutkinto Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa keskittyy suomalaisiin säveltäjänaisiin 1800-luvulta nykypäivään. Tutkinnossaan hän tarkastelee, miten sukupuoli ilmenee säveltäjän, teoksen ja esittäjän yhteydessä.

Konsertit

1. Naisten salonki

14.5.2022 Musiikkitalon Organo-salissa
Milla Mäkinen, sopraano & Jenna Ristilä, piano

Naiset ovat säveltäneet erityisen paljon yksinlauluja ja kamarimusiikkia, jota historiallisesti on esitetty yläluokkaisten naisten kotisalongeissa niin ammattilaisten kuin harrastelijoidenkin toimesta. Tämän konsertin laulusävellysten runoilijatkin ovat kaikki naisia, mikä on yksinlauluperinteessä harvinaista.

OHJELMA

Erna Tauro (1916–1993): Höstvisa (Tove Jansson, 1914–2001)

Heidi Sundblad–Halme (1903–1973): Crépuscule

Carita Holmström (1954–): Dagen svalnar: 4 sånger till dikter av Edith Södergran (1892–1923)

Iida Antola (1990–): Kolme laulua L. Onervan runoihin (1882–1972)

Laura Netzel (1839–1927):
Tre salonstykker Op. 24
Colibri (anon.)
Voici la brise Op. 55 (Zari)

***

Minna Leinonen (1977–): Sunken

Heidi Sundblad–Halme: Keltainen nocturno Op. 25/1 (Katri Vala, 1901–1944)

Minna Leinonen: Kevätkesän avaruus (Suvi Nuotio, 1980–)

Helvi Leiviskä (1902–1982): Sonatiini Op. 14

Ida Moberg (1859–1947): Mazurka

Agnes Tschetschulin (1859–1942): Valse gracieuse

Aili Elina Auer (1901–1979): Onni (Aila Meriluoto, 1924–2019)

Greta Dahlström (1887–1978):
För alla vindar (Viola Renvall, 1905–1998)
Nattlig madonna (Edith Södergran)

Aili Elina Auer: Iltamieliala (Aila Meriluoto)

***

Lilli Leinberg (1836–1922): Ett ord på vägen (Lina Sandell, 1832–1903)

2. Nainen ja sonaatti

14.11.2023 R-talon konserttisalissa
Iiris Tötterström, sello & Jenna Ristilä, piano

Konsertissa kuullaan naisten säveltämiä sonaatteja kolmelta eri vuosisadalta. Näistä Heidi Sundblad-Halmeen sellosonaatti on todellinen harvinaisuus – sen nuotit olivat vuosikymmeniä kadoksissa, kunnes Nuppu Koivisto-Kaasik löysi ne arkistojen kätköistä. Sonaattimuoto on parisataa vuotta ollut klassisen musiikin kuninkuuslaji, mutta vain harva säveltäjänainen on säveltänyt sonaatteja. Syiksi on todettu mm. koulutuksen rajoitteet ja ajan puute. Sonaattimuodon on myös arveltu olleen patriarkaalisuudessaan säveltäjänaisia vieraannuttanut muoto. 

OHJELMA

Jovanka Trbojević (1963–2017): Pianosonaatti

Heidi Sundblad-Halme (1903–1973): Sonaatti sellolle ja pianolle Op. 14/23

Laura Netzel (1839–1927): Pianosonaatti Op. 27

3. Tanssiva nainen

14.11.2024 Musiikkitalon Organo-salissa
Jenna Ristilä, piano

Konsertti koostuu tanssiin liittyvistä soolopianoteoksista. Tanssi on pianokirjallisuudessa läsnä monin eri tavoin: tämän ohjelman säveltäjät ovat inspiroituneet muun muassa barokin tanssisarjoista (Leiviskä ja Holmström), mielikuvitushahmoista (Von Troil, Boije), sekä kansantansseista (Netzel). Tanssi voi edustaa ankaraa, älyllistä sävellystyyliä tai romantiikan virtuoottista briljanssia.

OHJELMA

Nathalia Berg (1817–1875): Fantasia ja valssi

Heidi Sundblad-Halme (1903–1973):
Tango elegiaco baletista Lumottu vyö Op. 21
Danse drolatique Op. 4/4

Laura Netzel (1839–1927): Kolme humoreskia Op. 26

Helvi Leiviskä (1902–1982): Suite antique Op. 3

***

Aino Tenkanen (1992–): Uusi teos

Mina Boije (1818–1873): Antonio: Valse gracieuse

Brita von Troil (1902–1990): Skogsrået dansar

Elisabeth von Tiesenhausen-Forstén (1896–1963):
Valse lente Op. 4
Valse mignonne Op. 4

Carita Holmström (1954–): Imaginary dances

4. Naiset maailmalla

Syksy 2025

Konsertissa pohditaan, kuka on suomalainen säveltäjä. Kuuluvatko kotimaa tai asuinmaa säveltäjien teoksissa?


Julkaisut

Kohti tasa-arvoisempaa musiikkialaa

Raportti Gender and Musicianship in North(-)/Eastern Europe -symposiumista Helsingin Musiikkitalossa 12.–13.2.2024. Julkaistu Triossa 13 (1), 2024. Lue raportti täältä.

Uusia polkuja: Miksi soitan naisten musiikkia

Artikkeli Suoni ry:n Toiminta soi -verkkolehdessä. Teksti on lyhennelmä Ristilän ensimmäisen konsertin käsiohjelmatekstistä. Lue se täältä!

Artikkeli Carita Holmströmin Södergran-lauluista

Jatkotutkintoni ensimmäisessä artikkelissa analysoin Holmströmin Södergran-lauluja esittäjän näkökulmasta. Hyödynnän analyysissani Marion A. Guckin ekspressiivistä kuvailua sekä Pirkko Moisalan dialogista musiikkianalyysia. Artikkeli on tällä hetkellä luonnosvaiheessa.

Esitelmät ja luennot

Musiikki ja sukupuoli ennen ja nyt

Luennolla käsittelen musiikkielämän tasa-arvon historiaa ja nykytilannetta Suomessa. Avaan syitä sille, miksi säveltäjänaiset ovat historiassa usein jääneet miesten varjoon; kuvaan, mitä Suomessa tällä hetkellä tehdään tilanteen korjaamiseksi ja esittelen joitain keskeisiä muutoksen puolesta toimijoita; ja lopuksi kerron, mitä kuka tahansa muusikko voi tehdä tasa-arvon edistämiseksi.

Gender, agency, and status in Carita Holmström's Södergran songs

This lecture recital focuses on Carita Holmström's song cycle Dagen svalnar (The day cools) – 4 songs to poems by Edith Södergran. Many of the compositional choices made by Holmström emphasize the agency of Södergran's woman. I go through my interpretation of the unfolding love story in the cycle and compare Södergran's and Holmström's narratives.

Sex in Sonata Form

How does Laura Netzel's Piano Sonata Op. 27 (1893) relate to 19th century gendered sonata form theories? In this presentation I examine how Netzel uses the sonata themes, and how the gendered theories might apply. The analysis is based on Marcia Citron's (1994) and Liane Curtis' (1997) feminist analyses of sonata form. Both Citron and Curtis have discovered interesting ways in which women composers handle their thematic material, both texturally and structurally, that could be interpreted as challenging gender stereotypes.